Liettuan väestöstä 72,1 % kuuluu roomalaiskatoliseen kirkkoon. Kuten monissa Euroopan maissa, myös Liettuassa on monia eri uskontoja historiallisista syistä. Katolilaisuus saapui Liettuaan puolalaisten mukana. Jesuiittojen vuonna 1579 perustama yliopisto suljettiin ja monia katolisia kirkkoja muutettiin ortodoksisiksi. Vilnassa ja Trakain luona asuu edelleen erään turkkilaisheimon jäseniä, karaimiineja. He omaksuivat piirteitä juutalaisuudesta. 1500-luvulla ja myöhemminkin Vilna oli koko Euroopan juutalaisen kulttuurin keskus. Sitä kutsuttiin Liettuan tai pohjoisen Jerusalemiksi.

Baltian maissa katolinen pääsiäinen on kevään juhlista tärkein, ja sitä vietetään ensimmäisenä täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina ennen kevätpäiväntasausta. Sen takia pääsiäisen ajankohta vaihtelee vuosittain ja se sijoittuu aikavälille 22.3. -25.4. Pääsiäispäivän aamuna pidetään juhlallinen jumalanpalvelus Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kunniaksi.

Pääsiäinen on valoisa perhejuhla. Pääsiäispöytään kuuluvat ehdottomasti pääsiäiskakut ja värjätyt munat.  Pääsiäislauantaina uskovaiset kokoontuvat aina kirkkoihin iloiseen Kristuksen ylösnousemusjuhlaan. Juhlallinen pääsiäisjumalanpalvelus toimitetaan lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Yleensä temppelit ja kirkot ovat silloin ääriään myöten täynnä. Monet uskovaiset ovat tulleet seuraamaan riemullista jumalanpalvelusta.

Alttarille asetetaan hopearisti. Kuvassa näkyy kynttilöitä ja ihmisiä vaeltamassa ympäri kirkkoa (kulkue). Ylistysvirsiä lauletaan kirkossa lakkaamatta.

Juhlavan liturgian jälkeen ihmiset suutelevat toisiaan ja tervehtivät toisiaan sanoen: “Kristus on noussut!” ja “Todella Hän on noussut!”. Tämän jälkeen ihmiset vaihtavat värjättyjä munia keskenään. Yöjumalanpalvelus kestää tällöin jopa 2-3 tuntia.

[adinserter block=”12″]

[adinserter block=”11″]

[adinserter block=”1″]

[adinserter block=”13″]